Burning Africa

Paljon on taas ehtiny tapahtumaan tässä muutaman päivän sisällä. Tässäpä nyt jonkin verran meidän menoista!

Perjantaiaamu alotettiin reippaasti joogalla läheisellä rannalla, ja oli aika mahtavaa! Tuntui niin epätodelliselta joogailla valtameren rannalla ja katella auringonnousua loputtoman meren takaa. Joogaopettaja on täällä enää pari viikkoa ja meillä oliskin intohimoinen suunnitelma käydä joogaamassa joka aamu, jos ja kun keretään. Täällä kun urheilut pitää urheilla tosi aikaseen, koska päivällä ei voi kuvitellakaan hikoilevansa yhtään enempää. Saa nähdä miten onnistutaan..

Joogan jälkeen lähdettiin kiertämään lähialueen kouluja yhdessä ohjaajan kanssa. Käytiin leikkikouluissa, ylä- ja ala-asteilla sekä yhdellä orpokodilla. Tämä reissu oli viimeistään se silmiäavaava kokemus, kun tulee kehitysmaahan ja näkee todella köyhän elämän. Ollaan kuultu etukäteen kuvauksia siitä, millaisissa oloissa oppilaat kouluissa opiskelee ja elää, mutta vasta omin silmin nähtynä asiat todella tajuaa. Kouluvierailujen jälkeen oli sellanen fiilis, että miten voikin olla näin epäreilua. Itellä on niin paljon kaikkea, ja toisilla niin vähän. Ollaan myös ihmetelty sitä, miten länsimaalaiset isot ostokeskukset ja köyhät slummialueet mahtuu täällä samalle kadulle. Slummeissa ihmiset asuu betoni/puuhökkeleissä jätteiden keskellä. Ollaan törmätty myös rikkaisiin alueisiin eli kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on täälläkin aika selvästi nähtävissä. Ihmisiä täällä Darin alueella on muuten n. 2,5 miljoona ja sen kyllä huomaa!

Perjantaina iltapäivällä lähdettiin porukalla suomalaisten tyttöjen ja yhden paikallisen tytön kanssa ostoksille ja sen jälkeen syömään hienoon länsimaalaistyyliseen ravintolaan. Tuon reilun parituntisen aikana kerettiin kokea ja nähdä taas vaikka mitä. Puikkelehdittiin tuktukeilla ympäriinsä pienillä kaduilla, ihmispaljouden keskellä. Täällä on melko normaalia, että tuktukit hajoilee  keskelle liikennettä ja niin kävi myös meille. Kuski onneks tiesi, mitä tehdä ja selvittiin perille (hengissä!). Syönnin jälkeen lähdettiin vielä rantabileisiin, jotka järjestetään tässä läheisellä rannalla joka ilta. Tanssittiin, käytiin kävelemässä rantavedessä ja vaan fiilisteltiin sitä, että ollaan oikeasti Afrikassa! Perjantai oli siis mahtava ja kiireinen päivä, ja oltiinkin melko väsyneitä nukkumaan mennessä. 

                                               

Lauantaina vuorossa oli vihdoinkin auringonottoa, Mbydya-saarella. Matka saarelle kesti 15 min ja Maijun selkä kärtsäsi jo tuossa vaiheessa. Saarella oltiin todellakin paratiisissa: valkoista hiekkaa, kirkkaan sinistä vettä ja palmuja ympärillä. Uitiin ja köllöteltiin rantavedessä ihan onnessamme. Päivällä oli kyllä tosi hauskaa, mutta myöhemmin hymy hyytyi, kun tajuttiin että ollaan palettu tosi pahasti, vaikka oltiin läträtty aurinkosuojien kanssa ja taivas oli enimmäkseen pilvinen. Illalla Maiju kuitenkin jaksoi kuumottavasta ihosta huolimatta lähteä muiden tyttöjen kanssa klubille, mutta Annikan kivut ja ärsytys saivat jäämään hostellille. 

Nyt sunnuntaina jätettiin jalkapallomatsi välistä, oltaisiin luultavasti jouduttu istumaan siellä suoraan auringonpaisteessa. Tänään fiilikset onkin olleet huonoimmat tähän asti ja joudutaan varmaankin kärsimään kivuista vielä muutama päivä, joiden aikana on odotettavissa (äidit ja iskät älkää säikähtäkö) nahkan kuoriutumista ja rakkuloita. Mutta kyllä tästä selvitään ja nyt ainakin ollaan samassa veneessä muiden suomalaisten kanssa!  Ja ainiin, tämän päivän "ihanuutta" on lisännyt se, että oltiin aamusta iltaan ilman sähköjä...

Huomenna aletaan sit työstämään meidän projektia. Ekaksi suunnitelmana on tehdä kysely oppilaiden hyvinvoinnista ja vaikuttamismahdollisuuksista koulussa. 

Kirjotellaan taas myöhemmin ja toivottavasti terveemmissä tunnelmissa! 

HOTHOT

Kohta kolmas päivä Afrikassa vietetty ja laskujemme mukaan TJ 78. Eilen illalla lähdettiin tyttöporukalla nauttimaan lähipubissa yhdet paikalliset siiderit, REDDS'it. Pubissa meidän seuraan liittyi myös vapaaehtoistalon paikallisia vartijoita ja työntekijöitä. Bahari Beachin alue on siitä kiva, että ranta, pikkukaupat, apteekki ja tuo pubi on ihan lyhyen kävelymatkan päässä. Illalla oli kivaa olla ulkona, kun oli edelleen kuumaa ja päästiin ihailemaan taivaalla loistavia tähtiä. 

Täällä vastaan tulijat moikkavat tervehdykseksi " Mambo", johon vastataan "Poa". Kauppiaita kiitämme sanomalla "Asante sana" = kiitos paljon. Siinäpä melkein onkin huima Swahilin kielen taitomme.

Tänään muuten meidänkin suihku teki tenän eikä pyttykään suostunut vetämään. Onneksi ongelma oli väliaikainen, ja vettä tulee taas. Ensimmäinen sähkökatkokin iski aamun palaverissa järjestön suomalaisen työntekijän luona.  Tänään tuli myös reissun ensimmäinen sadekuuro, joka ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Taivas on tänään ollut pilvessä, mutta ollaan ihan tyytyväisiä, ettei ole ollut ihan niin paahtavan kuumaa. Ilma on kuitenkin tosi kostea koko ajan. Tänään ollaan paleveeraamisen lisäksi suunniteltu harjoittelujuttuja ja käyty kaupassa. Pelättiin ennen reissua, että laihdutaan täällä, mutta kauppareissuilta tarttuukin matkaan vähän turhan usein sipsiä ja limsaa. Ei siis pelkoa kuihtumisesta!

Huomenna aiomme aloittaa aamun joogaamalla rannalla auringon noustessa. Kuulostaa niin idylliseltä, että pakko kokeilla! Ehkä innostumme joogailemaan useinkin, sillä yksi vapaaehtoistyöntekijä vetää tunteja rannalla joka aamu varttia yli kuusi. Saa nähdä miten jaksetaan nousta, koska ollaan nukuttu molemmat täällä tosi huonosti. Huoneessa on öisinkin tosi kuuma, vaikka tuuletin vähän helpottaakin oloa. 

Kaikki on kateellisia Maijun tossuista, kannatti ottaa mukaan! Lattiat huoneessa on niin paskaset, että jalkapohjat on koko ajan liassa. 

                                            Hostelli (vapaaehtoistalo) ja Annika                     

Meillä on huomenna paljon ohjelmaa, sillä joogan jälkeen lähdemme yhden työntekijän, Timonin, kanssa tutustumaan paikallisiin kouluihin. Meidän harjottelutehtäväksi ollaan suunniteltu oppilasneuvostojen kehittämistä kouluille, joten kartoitetaan samalla, millaisia mahdollisuuksia kouluilla olisi toteuttaa tuollaista toimintaa. Paikallinen työntekijä kertoi meille, että koululaiset kohtaavat fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä opettajien että muiden oppilaiden taholta. Toivomme, että asioita uskallettaisiin ottaa enemmän puheeksi. 

Kouluvierailujen jälkeen lähdemme ostoksille market-alueelle ja illalla vielä ulos syömään. Lauantaina luvassa on retki läheiselle Choral-islandille, joten pääsemme lötköttämään rannalle. Sunnuntaina menemme katsomaan jalkapallopeliä! Tiedossa siis paljon tekemistä ja ohjelmaa viikonlopulle.

                                                                            Lehmä!

Elossa ollaan!

Toinen päivä Tansaniassa meneillään ja molemmat toistaiseksi elossa ja suht hyvissä voimissa. Matka alkoi lennolla Helsingistä Lontooseen ja siellä hengailtiin vaan reippaat 9 tuntia.. No onneks keksittiin tekemistä, nimittäin syötiin ja herkuteltiin Starbucksin kahveilla. Lento Lontoosta Dariin oli pitkä, mutta viinitarjoilujen ja leffojen ansioista oikein rentouttava. Matka Darista tänne Bahari Beachille oli pitkä ja kuoppainen, jo tuolla matkalla huomattiin, kuinka erilaiseen ympäristöön oikeasti ollaan tultu. Liikennesääntöjä ei tunneta ja ihmiset kävelee keskellä moottoritietä autojen joukossa. 

                                                          Caramel Frappucinot

                                                              Heathrowlla syömässä

KILIMANJARO

Bahari Beachin vapaaehtoistalolle saavuttamme käytiin tutustumassa ihan ekaksi meidän huoneeseen. Meillä on kuulemma talon ainut toimiva suihku! Jeeee! Ensimmäisenä päivänä kävimme paikallisen työntekijän kanssa tutustumassa Bahari Beachin alueeseen. Tuon reissun jälkeen oltiin molemmat hiestä valuvia ja kirkkaan punaisia ( erityisesti Annika). Täällä on siis tosiaan ihan tosi tosi kuuma!! Sadekaudesta ei toistaiseksi ole tietoakaan, koska enimmäkseen aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta. Täällä talolla on meidän lisäks 9 (!) suomalaista tyttöä vapaaehtoistyössä, ja huonekin jaetaan kahden suomalaistytön kanssa. Tuntuu, että ollaan melkeinpä puhuttu täällä enemmän suomea kuin englantia :D Yhteensä täällä on vapaaehtoisia noin 40. Illalla mentiin aikaisin nukkumaan ja oltiin molemmat aika pöllähtäneissä tunnelmissa. 

                                                      Aamupalalla

                                         Meidän soppi pienessä huoneessamme

Tänään juteltiin AIT:in työntekijöiden kanssa meidän harjottelusta ja siitä, mitä voitais sen aikana käytännössä tehdä. Me tehdään yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa, mut tarkemmin asia selviää myöhemmin. Käytiin ostamassa hedelmiä ja syötiin vapaaehtoistalolla lounasta muiden harjoittelijoiden kanssa. Tähän asti Afrikka on kohdellut meitä hyvin ja ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä. ( Tosin pari yötä sitten tähän hostelliin murtauduttiin, mutta unohdetaan nyt tuollaiset sivuseikat ;)) Menee kuitenkin muutama viikko ennenkuin totumme näihin tapoihin ja ilmastoon, mutta sillä välin voidaan ottaa rennosti afrikkalaisten tyyliin!


Kirjottelemme tänne kun keretään ja kun netti pelittää. Antakaa kuulua myös itsestänne joten kommenttia tulemaan!